Joulu Vanhapiikalassa
Syksy meni kuin siivillä. Vanhapiikala tuntuu kodilta, on tuntunut jo ensimmäisestä illasta asti. Palaan prosessiin myöhemmin sillä nyt päällimmäisenä mielessä on joulu, se ensimmäinen Vanhapiikalassa.
Uudessa kodissa vanhat tavarat näyttivät erilaisilta ja niille paikan löytäminen oli haastavaa. Kuljin ympäri Vanhapiikalaa milloin tonttu käsissäni, milloin joulukukka ja tuskailin kun mikään paikka missään huoneessa ei tuntunut "oikealta". Lopulta aika tuli vastaan ja vieraiden kolkutellessa ovella oli pakko luovuttaa. Kun nyt siskoni perheen lähdettyä ja muiden vieraidenkin poistuttua katselen kuvia voin todeta olevani tyytyväinen. Ensimmäiseksi kerraksi joulu näytti ihan hyvältä... ;)
Uudessa kodissa vanhat tavarat näyttivät erilaisilta ja niille paikan löytäminen oli haastavaa. Kuljin ympäri Vanhapiikalaa milloin tonttu käsissäni, milloin joulukukka ja tuskailin kun mikään paikka missään huoneessa ei tuntunut "oikealta". Lopulta aika tuli vastaan ja vieraiden kolkutellessa ovella oli pakko luovuttaa. Kun nyt siskoni perheen lähdettyä ja muiden vieraidenkin poistuttua katselen kuvia voin todeta olevani tyytyväinen. Ensimmäiseksi kerraksi joulu näytti ihan hyvältä... ;)
Aivan ihana! Löysin blogisi eilen ja ihastuin. Mulla oli joskus haaveena pieni vanha omakotitalo jostain maaseudulta - juuri tuollainen kuin sinulla - mutta sitten tuli nivelreuma ja jouduin luopumaan haaveestani.
VastaaPoistaHei, mukava kun eksyit blogiini :) Itse haaveilin tästä yli kaksikymmentä vuotta ennen kuin uskalsin toteuttaa unelmani. Hyvää kannatti odottaa ja nyt on ihanaa toteuttaa niitä suunnitelmia joita vuosien varrella teki! Myös minä sairastan autoimmuunijärjestelmän sairauksia mutta olen järjestänyt asiani niin että jos tulee akuuttivaihe en jää pulaan. Reuma on kurja ja voi hankaloittaa elämää toden teolla - toivottavasti pystyt kuitenkin jotenkin toteuttamaan edes osan unelmastasi vielä! Pieni mökki ehkä? Tai sitten sisustat muunlaisen asunnon niin kuin sisustaisit vanhan omakotitalon - mikäs sinua estää :)
PoistaMulla ei tahdo olla voimia edes ruuvien vääntämiseen enää, mutta juuri tajusin, että onhan niitä sellaisia sähkökäyttöisiä ruuvimeisseleitäkin! Taidan kuitenkin jatkaa asumista tässä 80-luvun rivitalonpätkässäni. Olen jo saanut blogistasi inspiraatiota jatkaa vuosia sitten kesken jäänyttä työhuoneeni remonttia :)
PoistaHei, sittenhän tää toimii! Mukavaa remonttia - kevät saa aikaan pesänrakennuksen tarvetta meistä monissa... Vanhapiikalaankin saattaa tulla hieman yllättävä huone muutos tässä kevään edistyessä ;) Ja eteinen ja vessa saavat ihan varmasti uutta ilmettä sillä se projekti on jo meneillään!
Poista